Kuvakulmia jää tauolle

Kirjoitettu   3 kommenttia

kuvakulmia

Rakkaat Kuvakulmia-blogin lukijat,

olette ehkä huomanneet, että päivitystahti on hiipunut. Syy on varmasti monelle tuttu – arjen kiire. Olemme molemmat tehneet Kuvakulmia päivätyömme ohella ja nyt kummankin työkuorma on kasvanut sen verran, että olemme päättäneet laittaa blogin toistaiseksi tauolle. Lämpimät kiitokset kaikille hyvästä keskustelusta ja osallistumisesta!

/ Noora & Roy

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Mitä kaikkea kuvilla voi tehdä

Kirjoitettu   4 kommenttia

 

Kuvatuote2 (1 of 1)-Exposure37

Kuvatuote (1 of 1)-Exposure37

Kun ottaa paljon kuvia ja joihinkin niistä on oikein tyytyväinenkin, voi joskus tulla sellainen olo, että niitä voisi katsella enemmänkin. Kuvakirjat ja valokuvat-albumit ovat itsestäänselviä ratkaisuja tallennukseen, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Testasin kuluneella viikolla Rajalan Kuvapalveluita ja teetin parista suosikkikuvastani kassin ja t-paidan. Kauppakasseja tarvitsee aina ja omastani tuli niin hieno (vaikka itse sanonkin), että ripustin sen ihan esille. Kassit valmistaa Costo, joka tekee ne sataprosenttisesti kierrätetystä puuvillasta.

Kuvatuote3 (1 of 1)

T-paitakuvasta hyppään pienellä aasinsillalla vielä parin viikon takaiseen blogikuvagenrepostaukseen. Tähän kuvaustyyliin kuuluvat olennaisena osana myös tuotekuvat. Esimerkiksi tehdyistä ostoksista napataan valokuvat. Tapana on myös tietynlainen jatkuvuus. Ensin vaikkapa uusi vaate kuvataan ostoskassissa, sitten henkarissa ja lopuksi osana asua. Huolellinen bloggaaja myös silittää vaatteet, koska ryppyjä on vaikea poistaa jälkikäsittelyvaiheessa. Katso kuva, jos et usko. ;) Nyt, kun päivätkin alkavat olla jo melkoisen hämäriä, lienee jälleen aika myös muistuttaa jalustan käytöstä. Harvan käsi on niin vakaa, että kamera ei ehtisi lainkaan tärähtää, josku kuvaa käsivaralla käyttäen pitkää valotusaikaa. Mikäli kalustostasi puuttuu vielä tukeva jalusta, vinkkaan ensiavuksi seuraavaa: valitse objektiiveistasi se, jossa on pienin polttoväli eli kaikkein laajakulmaisin versio. (Polttoväli on se numero, joka ilmoitetaan millimetrien edellä. Itse otin t-paitakuvan aamuhämärissä 40mm f/2,8 -objektiivilla.) Mitä laajempi kulma, sen armollisempi objektiivi on pienelle tärähtelylle.

Nämä t-paidat ovat myös Coston valmistamia ja niissä käytetään ainoastaan tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleja. Voit tutkia kassi- ja t-paitavalikoimia täällä. Jos innostuit ja haluat hankkia omasi, käytä kassalla alekoodia kuvakulmia. Sillä saat nimittäin seuraavan viikon ajan 25% alennusta t-paidoista ja kasseista.

/Noora

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Lightroomin perusteet, osa 3.6: HSL/Color/B&W

Kirjoitettu   Kommentoi

Tässä osassa perehdymme värisäätöihin. Värisäätöjä voi tehdä Lightroomissa usealla eri tavalla, mutta HSL / Color / B & W -paneeli tarjoaa tähän tarkimmat työkalut. Normaalissa workflow’ssa huomaan tarvitsevani kyseisiä työkaluja melko harvoin, mutta tiettyjen ongelmakohtien korjaamiseen säädöt toimivat erittäin hyvin.

20140318_DSC7546

Tämä otos Irlannin Lahinch-nimisestä kylästä toimii jutun esimerkkikuvana.

Paneeli on jaettu kolmeen osaan, joista viimeisessä eli B & W -osassa säädetään eri värikanavien valoisuutta mustavalkokuvassa. Kirjaimet HSL edustavat termejä Hue, Saturation ja Luminance, eli suomeksi sävy, (väri)kylläisyys ja valoisuus. Color-otsikon alta voidaan tehdä täsmälleen samat samat säädöt kun HSL-otsikon alta, mutta asia on esitetty hieman eri tavalla.

HSL-otsikon kaikki osat saadaan kätevästi näkyviin painamalla HSL-alaotsikosta kohtaa All. Tarkastellaan seuraavaksi, mitä säädöillä oikeastaan tehdään.

Hue-kohdasta muutetaan halutun värin sävyä. Esimerkiksi kuvan punaisia voidaan muuttaa nojaamaan enemmän kohti sinistä tai keltaista. Paneelista löytyy myös erittäin kätevä valitsijatyökalu, joka osaa lukea käyttäjän valitsemasta kohdasta kaikki värit, joihin muutoksia halutaan tehdä. Allaolevasta esimerkistä tämä selviää parhaiten:

hue

Otin käyttöön Hue-valitsijatyökalun ja vein sen Shop-sanan S:n vasemmalle puolelle. Painoin napin pohjaan ja vein kursoria ylöspäin. Tämä siirtää valittujen värien (tässä esimerkissä punaisten ja oranssien) sävysäätimiä oikealle, jolloin kaikki punaiset ja oranssit muuttuvat keltaisemmiksi.

Saturation-säätöjen valitsijatyökalu toimii samalla tavalla. Liu’uttamalla kursoria valitusta kohdasta ylöspäin lisäät värikylläisyyttä ja päinvastoin.

saturation

Esimerkissä vähensin punaisten värikylläisyyttä.

Luminance-säätimillä korjataan eri värien valoisuutta:

luminance

Jos haluan tummentaa taivasta, voin käyttää tähän Luminance-valitsijatyökalua, koska siniharmaita sävyjä ei esiinny kuvassa muualla kun taivaassa ja vedessä. Klikkaan sinistä kohtaa ja vedän kursoria alaspäin niin, että taivas tummenee. Tämä tapa yhdistettynä Basic-paneelin Highlights- ja Shadows-säätöihin onkin erinomainen tapa tasapainottaa maisemakuvia, joissa taivas on liian kirkas maahan nähden.

Kuten alussa mainitsin, HSL-säädöt toimivat erittäin tietynlaisten ongelmakohtien korjaamiseen. Näistä ehkä merkittävin on ihovärin korjaaminen. Jokainen eri kamera-objektiivi-valaistus -yhdistelmä johtaa erilaiseen ihoväriin, ja joskus tulos ei ole sitä mitä haluaisi. Useimmiten päästään hyviin tuloksiin korjaamalla tarkasti valkotasapaino kohdilleen, mutta aina tämäkään ei riitä.

HSL-säädöillä ja valitsijatyökalulla korjaukset saadaan nopeasti tehtyä. Ikävä kyllä käsillä ei ole sopivaa esimerkkikuvaa, mutta homma toimii lyhyesti selitettynä näin:

Jos iho näyttää kuvassa liian punaiselta ja sen korjaaminen oikeaksi vaatisi kuvan muiden osalta liian suurta muutosta valkotasapainoon, otetaan aluksi käyttöön Hue-valitsija, valitaan ihosta mahdollisimman punainen kohta ja liu’utetaan kursoria hitusen ylöspäin. Kannattaa muistaa, että pienillä muutoksilla päästään parhaimpaan lopputulokseen, sillä säätöjä tehdään Hue-kohdan lisäksi myös Saturation- ja Luminance-kohtiin. Saturation-kohdassa valitsija viedään samaan kuin edellisessa kohdassa ja liu’utetaan sitä hieman alaspäin. Tämä vähentää kyseisten värien värikylläisyyttä. Lopuksi Luminance-valitsija viedään jälleen samaan kohtaan, jota viedään hieman ylöspäin. Tämä tuo valoisuutta ihon väreihin. Ennen- ja jälkeen -näkyvmän saa esiin joko Y-pikanäppäimellä (kaikki muutokset) tai klikkaamalla pientä kytkintä HSL / Color / B & W -otsikon vasemmasta reunasta (vain kyseiset muutokset).

Tässä toinen esimerkki. Siinä korjauksia oli kätevämpi tehdä Color-otsikon alta. Kuvassa valkotasapaino on säädetty oikeaksi, mutta ympäröivien viherkasvien ja lehtipuiden läpi paistava päivänvalo langetti kuvaan epämiellyttävän vihertävän sävyn:

20140716-_DSC9130

Ongelma korjaantuu kolmella nopealla askeleella: siirsin keltaisia sävyjä poispäin vihreästä, eli oranssiin suntaan (Hue -55), liu’utin keltaisten värikylläisyyttä hieman alhaisemmaksi (Saturation -18) ja lopuksi lisäsin keltaisiin vielä valoisuutta (Luminance +40).

Screen-Shot-2014-10-05-at-15.50.48

Värit näyttävät paremmalta ilman vihreää kajoa. Lisäsin myös punaisten ja oranssien värikylläisyyttä.

B & W -paneeliin kannattaa ehdottomasti tutustua, mikäli mielii tehdä kuvastaan mustavalkoversion. Otsikon alta säädetään yksikertaisesti sitä, miten kirkkaanaa eri värit näyttäytyvät mustavalkokäännöksessä.

bw1

bw2

Valitsijatyökalulla voidaan muuttaa esim. punaisten seinien valoisuutta.

/Roy

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Blogikuvagenre

Kirjoitettu   Kommentoi

Asetelma (1 of 1)

Rajaus, joka ei aivan noudattele valokuvauksen perinteisiä sääntöjä. Hyvin kapea syväterävyysalue (eli se, että yksi kohta kuvasta on skarppi ja muu on häivytetty). Supervaloisat kuvat. Kuulostaako tutulta? Oletko lukenut paljon sisustus- ja lifestyleblogeja? Blogikuvaamisesta on näyttänyt muodostuneen aivan oma genrensä, jonka säännöt eivät aina olekaan samat kuin muussa valokuvaamisessa. Blogissa kuvattava ihminen saattaa esiintyä anonymiteettisyistä niin, ettei kuvissa näy kasvoja tai välttämättä päätä lainkaan. Blogikuvaamiselle tyypillisiä ovat myös hyvin läheltä otetut detaljikuvat vaikkapa kynttilöistä tai asusteista tai muista aiheista, jotka eivät perinteisesti ole yksinään olleet kovin kiinnostavina pidettyjä kuvauskohteita.

Tätä tapaa kuvata kuulee joskus moitittavan, mutta itse ajattelen niin, että on mahtavaa, jos tällä tapaa useampi innostuu valokuvaamisesta harrastuksena. Kuvamuistoja ei nimittäin yleensä kadu – päin vastoin monesti saattaa harmittaa, että jostain tilanteesta ei tullut otettua kuvia lainkaan.

Siltä varalta, että joku haaveilee omasta sisustus- tai lifestyleblogista, jaettakoon tässä pari niksiä “blogikuvien” ottamiseen.

Koira (1 of 1)

1. Jos otat JPG-kuvia, ylivalota kuvia hieman. Ylivalottamisesta voit lukea lisää täältä. Jos kuvaat RAW-muodossa, voit säätää valotusta monipuolisemmin jälkeen päin. Nosta tällöin Exposure-arvoa reilusti. Voit myös avata varjoja Shadows-säätimellä. Kuvankäsittely-tagin alta löydät tietoa siitä, miten tämä tapahtuu.

Laukku (1 of 1)

2. Rajaa kuviasi (joko kuvausvaiheessa tai jälkikäsittelyvaiheessa) niin, että kuvan pääkohde nousee selvästi esille. Konteksti ja taustan näkyminen eivät useinkaan ole tällaisissa kuvissa niin tärkeitä kuin perinteisessä kuvaamisessa. Ideana on nimittäin esitellä jotain tiettyä esinettä mahdollisimman paljon. Kenellekään ei varmaankaan esimerkiksi jää epäselväksi, että ylläolevassa kuvassa on tarkoitus näyttää laukkua. Varsinkin, jos tahdot kuvata muotiblogeista tuttuja asukuvia, kannattaa muistaa ikuistaa myös kengät, laukut ja korut – ne ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Ostos (1 of 1)

3. Valitse mahdollisimman suuri aukko (eli pieni f-luku) yksityiskohtakuviin. Näin saat vain yhden kohdan kuvasta tarkaksi. Mieti huolellisesti, mihin haluat tarkentaa. Onko valintasi kenties teipin teksti, viinipullon etiketti vai vaatteen hauska nappi? Tarkaksi haluttavan kohdan ei tarvitse olla kuvassa etualalla. Ota kuvia ihan hassuistakin asioista, kuten kauniisti pakatuista ostoksista tai kenkien soljista. Mene lähelle kuvauskohdettasi. Ihan tosi lähelle.

+ Bonusvinkki: Tee asetelmia. Niissä ei tarvitse olla mitään järkeä. Riittää, että kokoat niihin hauskalta näyttäviä ja väreiltään yhteen sopivia asioita.

/Noora

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Lightroomin perusteet, osa 3.5: Tone Curve

Kirjoitettu   Kommentoi

Tone Curve (vapaasti suomennettuna “sävykäyrä”) on tehokas työkalu kuvan valoisuuden, kontrastin ja värikanavien säätämiseen. Aivan kuten esim. Basic-paneelin Shadows ja Highlights -säädöillä, Curves-työkalulla voidaan hallita kohdennetusti eri valoisuustasoja. Eroja Basic-paneelin säätöihin kuitenkin on.

curve03

Tone Curve.

On myönnettävä, etten juuri ikinä käyttänyt Tone Curve -työkalua. Tuntui siltä, että sain tarvittavat sävysäädöt tehtyä Basic-paneelin alta. Jottei Lightroom sarjaan jäisi aukkoja, jouduin siis tutustumaan työkaluun ja melko lailla vasta-alkajana. Toki Curves-työkalu oli ennestään tuttu Photoshopista ja perusperiaate tiedossa, mutta en ollut ennen tämän jutun kirjoittamista oikein keksinyt, mitä käytännön hyötyä Curves-säädöistä minulle on, sillä Basic-paneeli tarjosi hyvät työkalut sävyjen korjaamiseen. Huomasin kuitenkin asiaan paneutumisen myötä, että työkalulle löytyy kuin löytyykin paikka workflow’ssani.

Tone Curve esittää kuvan sävyskaalan suorana viivana ala-vasemmalta (tummat sävyt) ylä-oikealle (vaaleat sävyt). Viemällä kursorin viivan ylle, Lightroom näyttää, mikä sävyalue on valittu ja sen alueen rajat, joihin asti  kyseistä kohtaa voi muokata. Ruudun taustalla näkyy himmeänä kuvan histogrammi. Kuvan eri sävyaluiden (shadows, darks, lights, highlights) tasoja voidaan säätää kolmella eri tapaa:

1. Klikkaamalla ja vetämällä itse käyrää.

2. Käyttämällä käyrän alla olevia liukusäätimiä.

3. Poimimalla käyttöön käyrän vasemalla puolella olevan valitsijatyökalun, viemällä sen kuvaan halutun “valoisuuden” ylle, klikkaamalla ja vetämällä kursoria ylös tai alas muokatakseen valitun sävyn kirkkautta.

Huomioitavaa on, että tässä vaiheessa puhuttaessa “sävyistä”, en viittaa värisävyyn, vaan valoisuuden tasoon.

Tyypillisin tapa käyttää Line Curve -työkalua on tehdä viivasta hillitty ns. S-käyrä. Tämä tarkoittaa sitä, että tummia vedetään hieman alas, ja kirkkaita hieman ylös. Tämä lisää kuvaan kontrastia.

curve01

Ennen.

curve02

S-muotoinen käyrä lisää kuvan kontrastia.

Se, miten sävyalueet on jaoteltu, on myös käyttäjän hallittavissa. Jaon näkee ruudun alareunassa. Lähtökohtaisesti neljän sävyalueen jaot ovat neljännesten mukaan, eli 25%, 50% ja 75%. Käyttäjä voi vapaasti siirtää kohtia, joissa muokattavien alueiden rajat menevät. Tämä voi olla hyödyllistä esim. silloin, kun haluaa avata vain kaikista tummimpia varjoja, eikä Basic-paneelin Shadows-liukusäädin tuota haluttua tulosta. Tällöin 25%:n kohtaa vedetään vasemmalle, jotta alue (Shadows) johon säätö halutaan tehdä, kapenee. Tämän jälkeen käyttäjä valitsee yllämainitusta kolmesta kohdasta halutun tavan nostaa Shadows-arvoa avataakseen varjoja.

curve4

Yllä Shadows-aluetta on kavennettu vetämällä keltaisella merkitty kohta vasempaan reunaan. Näin ollen muutokset Shadows-arvoon (esimerkissä +60) rajataan koskemaan vain kuvan tummimpia osia.

Tone Curve -paneelin alariviltä voi valita Point Curve -kohdasta työskentelyn lähtökohdaksi suoran linjan (Linear) tai S-mutkan kahdella eri voimakkuudella (Medium Contrast ja Strong Contrast).

Alariviltä löytyy myös pieni nappi, jolla saa käyttöönsä lisää vaihtoehtoja sävyjen muokkaamiseen. Nappi avaa käyrän editointitilan, jossa käyttäjä voi lisätä haluamansa määrän pisteitä, jotka ankkuroivat käyrän tiettyyn kohtaan (toimintaperiaate selviää helpoiten kokeilemalla). Ankkuripisteet poistetaan klikkamaalla haluttua pistettä ja vetämällä se pois ruudusta.

curve05

Käyrän editointitila on avattu napista ruudun oikeassa alareunassa. Punaisten sävyjen (Channel: Red) kirkkautta on kasvatettu nostamalla käyrää.

Tähän asti on editoitu kuvan värikanavia (RGB, eli Red, Green ja Blue) tasapuolisesti, mikä tarkoittaa, että kirkkaus muuttuu, mutta värien suhde pysyy samana. Käyrän editointitilassa käyttäjä voi kuitenkin valita muokattavakseen haluamansa värikanavan. Tämä avaa jälleen uusia muokkausmahdollisuuksia.

Mikäli käyrä halutaan tallentaa, voi sen tehdä valitsemalla Point Curve -kohdasta “Save…“.

Seuraavassa osassa jatkamme Lightroomin monipuolisten värisäätöjen parissa!

/Roy

 

 

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Yksi kuva – monta versiota

Kirjoitettu   8 kommenttia

Kiitos kaikille, jotka ottivat viimeviikkoisen haasteen vastaan! Oli todella mukavaa katsella teidän versioitanne valokuvastani. Kirjoitin, etten halua antaa omalla käsittelyversiollani mitään ennakkokäsityksiä. Oma jälkikäsitelty lopputulokseni on tässä postauksessa aivan alimmaisena. Muistan kuvanottotilanteesta, että oli lämmin kesäpäivä Harakan saaressa ja sammakko pomppi vastaan melko avoimessa maastossa. Joidenkin teistä näkemykset näyttivät taas erilaisen maaston. Antin kuvankäsittely toi mieleen varjoisen metsäpolun vai olenkohan ihan väärässä?

Eikö olekin muuten jännittävää huomata, miten paljon valon sävy ja kuvan lämpötila vaikuttavat tunnelmaan ja luovat mielikuvia siitä, missä oikein ollaan? Jakauduimme kahtia myös rajauksen suhteen. Osa oli antanut kuvan reunojen olla paikallaan ja osa taas rajasi kuvaa hieman tiukemmin. Tein itsekin näin tuodakseni sammakkoa enemmän esille.

EilaHellas (1 of 1)

Eila Hellas / Aperture

BirgittaLogren (1 of 1)

Birgitta Logrén / Photoshop

AnttiNylund (1 of 1)

Antti Nylund / Lightroom

Kessi (1 of 1)

Nimimerkki Kessi / Picasa

SeppoToikka (1 of 1)

Seppo Toikka / Lightroom

AriKauppila (1 of 1)

Ari Kauppila / Lightroom

Katinka (1 of 1)

Nimimerkki Katinka

OlliTaipale (1 of 1)

Olli Taipale / Lightroom

KatriPlaami (1 of 1)

Katri Plaami / Lightroom

PierrePery (1 of 1)

Pierre Pery / Photoshop

HenriKujala (1 of 1)

Henri Kujala / Lightroom

ErkkiParkkonen (1 of 1)

Erkki Parkkonen / Lightroom

NooranSammakko (1 of 1)

Noora / Lightroom

Oikeata ja vääräähän ei ole – on vain makuasioita. Osa teistä toivoi myös palautetta kuvankäsittelyhaasteesta. Voimme kyllä palata tähän asiaan myöhemmin, mutta ajattelin, että ensin voisimme ihan vain keskustella siitä, mitä ajatuksia teillä heräsi, kun näitte muiden työt.

Minullekin tämä tehtävä oli todella mieluinen, koska pääsin samalla hieman tutustumaan teihin lukijoihin. On aina hauskaa saada tietää, keitä ruudun toisella puolella on. Voimme siis ilman muuta tehdä vastaavia tällaisia toistekin. Olisiko jotain erityisiä toivomuksia? Ihmisiä, maisemia, eläimiä, luontoa? Mitä mielessä?

/Noora

Edit. Roskapostikorista löytyi vielä yksi sammakko. Se on tässä:

MarkkuHeino (1 of 1)

Markku Heino

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Kuvankäsittelytehtävä

Kirjoitettu   8 kommenttia

Sammakko2 (1 of 1)

Roy on opastanut teitä Lightroomin saloihin nyt jonkin aikaa. Itse taas tässä jokin aika sitten sain Lightroom-apua eräältä työkaveriltani ja loppujen lopuksi hän päätyi käsittelemään erästä minun ottamaani kuvaa. Lopputulos oli hieman erilainen kuin minkä olisin itse tehnyt. Siitä tuli mieleeni ajatus, että voisi olla hauskaa selvittää, kuinka erilaisia näkemyksiä ihmisillä voi olla samasta valokuvan aihiosta.

Yllä näette ottamani kuvan sammakosta, joka pomppi vastaan Harakan saaressa Helsingin edustalla. En ole jälkikäsitellyt kuvaa lainkaan, koska en halua vaikuttaa mitenkään kenenkään mieleen etukäteen. Seuraa haaste: Käy nappaamassa tästä Dropbox-kansiosta kuvan raakaversio itsellesi ja jälkikäsittele se Lightroomissa (tai miksei tietysti jossain muussakin ohjelmassa). Lähetä valmis kuva meille sähköpostilla osoitteeseen kuvakulmiablogi@gmail.com vaikkapa tulevaan lauantaihin mennessä. Otetaan sitten ensi sunnuntaina katselmuskierros siitä, minkälaisia visioita itse kullakin oli. Julkaisen sitten samalla omankin versioni.

/Noora

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Laajakulmaoptiikkaa ja ajankuvaa

Kirjoitettu   Kommentoi

Linssit2 (1 of 1)-Exposure32

Aloitin kesälomani tällä viikolla (ja uskon vakaasti, että aurinkokin tekee vielä paluun). Kaipasin tulevaa purjehdusta varten hieman laajempaa optiikkaa, jotta saisin monipuolisempia kuvia. Omaan repertuaariini kuuluvat nimittäin tällä hetkellä ainoastaan Canonin 40-mm f/2,8, joka on kyllä mainio perusobjektiivi, ja Canonin 85-mm f/1,8. Olen molempiin oikein tyytyväinen, mutta välillä haluaisin mahduttaa kuviini hieman enemmän. Etenkään purjehdusretkillä purjeet eivät tahdo mahtua kuviin, eikä jalkazoomikaan ole veneessä varteenotettava vaihtoehto. Kysyin Postitalon Rajalasta, minkälainen laajakulma voisi olla minun tarpeisiini hyvä ja sain vastaukseksi (ja lainaksi) kaksi vaihtoehtoa, Canonin 14-millisen ja 16-35-millisen.  (Niiden takana lymyilevästä kamerasta enemmän sitten toisella kertaa.) Sormeni suorastaan syyhysivät päästä kokeilemaan. Onneksi sunnuntainen Ravintolapäivä tarjosi heti vaikka mitä kiinnostavaa kuvattavaa! Otin zoomilinssin mukaani ja kävin asiaan.

Ravintolapaiva3 (1 of 1)-Exposure32

Kiinteäpolttovälisiin objektiiveihin tottuneella minulla meni hetki ennen kuin tajusin, että voin todellakin myös seistä paikallani. Olin etukäteen miettinyt, onko tällaisella zoomilinssillä niin paljon painoa, että se muodostaa 6D:n kanssa jo sen verran painavan yhdistelmän, että mukaanottokynnys kasvaa turhan korkeaksi. Suhteellisen kevyesti kamera kuitenkin kulki mukanani.

Kokeilin paljon eri korkeuksilta kuvaamista. Muistin, että olimme Royn kanssa keskustelleet siitä, että mitä laajempi optiikka, sitä suurempi merkitys kuvauskulmalla on. Kyykkäilemällä sainkin uusia kuvakulmia ja erilaista tunnelmaa kuviin. Itse tykkäsin, että varsinkin kerrostalon sisäpihalla tästä oli iloa.

Ravintolapaiva (1 of 1)-Exposure32

Ravintolapaiva2 (1 of 1)-Exposure32

Olisikohan tälle vuosikymmenelle tyypillisin kuvauskohde omat jalat jossain tai ruoka-annos, jota ollaan syömässä? Yhdistin molemmat samaan kuvaan. Joitakin runsaslukuiset jalkakuvat tuntuvat ärsyttävän, mutta itse olen sitä mieltä, että valokuvissa näkyy usein myös ajankuvaa ja omat jalat jossain lienevät kai juuri sitä. Selfieiden ja kamerapuhelimien myötä ajatus siitä, että itseäkin voi kuvata, on iskostunut tavallistenkin kuvaajien mieleen, jos aikaisemmin omakuvia tuntuivat harrastavan lähinnä taiteilijat. Kuvauskalusto on kaikkien saatavilla ja aina mukana ja kuvia voi räpsäistä ohimennen, muistilapun omaisesti. Tämä on varmaan vaikuttanut siihen, että ei tule pyydettyä ketään toista kuvaa ottamaan. Jos aiemmin filmi oli kallista ja valokuvan ottaminen oli enemmän tapahtuma, siihen valmistauduttiin ja poseerattiin, niin nyt kuvaaminen on niin vaivatonta ja edullista, että ehkä se mahdollisuus joskus unohtuu, että joku muukin kuin oma itse voisi ottaa kuvan. Minulle ainakin käy usein niin tai sitten en tahdo vaivata ketään. Mitä mieltä te olette? Ja ennen kaikkea, minkä luulette olevan seuraavan vuosikymmenen tyypillisin kuva?

Ravintolapaiva4 (1 of 1)-Exposure32

 

Tämä kuvauskävely jäänee omaan kuvauspäiväkirjaani ennätyksellisenä. En ole koskaan tainnut käydä läpi otoksia, joissa esiintyy enemmän ihmisiä kuin asioita. Olen nimittäin päättänyt tsempata tässä ja ikuistaa muutakin kuin irtonaisia yksityiskohtia. Nyt olin aika tyytyväinen saaliiseeni!

/Noora

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Lightroomin perusteet, osa 3.4: Perussäädöt II

Kirjoitettu   1 kommentti

Tänään on vuorossa toinen osa Develop-moduulin Basic-säädöistä, jotka muodostavat kenties Lightroomin tärkeimmän osan. Edellisessä jutussa käsiteltiin lyhyesti yleistä perussäädöistä sekä perehdyttiin valkotasapainon asettamiseen. Tänään on tarkoitus selittää lyhyesti, mitä Basic-paneelin loput säätimet tekevät.

Säätöjä on useita, joten lienee parasta käydä ne läpi yksitellen esimerkin avulla.

20140812-_DSC9502-2

Tällaisena kuva tallentui muistikortille.

Exposure

Kuvasta näkee, että se on alivalottunut. Sitä voi korjata Exposure-säätimellä. Liu’utan säädintä hieman plussan puolelle kunnes näen histogrammin siirtyneen keskelle ja kuvan valoisuuden olevan silmämääräisesti kohdillaan. Exposure-säätö vaikuttaa siis kokonaisvaltaisesti kuvan valotukseen.

Untitled1

Contrast

Kuvan pääkohde, pelastusrengas, on tummempi kuin tausta, vaikka tilanteen soisi olevan mielummin päinvastainen. Vähennän siis kontrastia eroa pienentääkseni. Liikuteltaessa säädintä voi seurata miten histogrammi muuttaa muotoaan laaksomaisesta (suurempi kontrasti) kukkulamaiseksi (matalampi kontrasti). Contrast-säätimen käyttö vaikuttaa myös värikylläisyyteen. Pelastusrengas menettää kontrastin vähentämisen myötä siis hieman väriään. Myös kuvan kokonaisilmeestä tulee hieman latteampi. Sitä kompensoidaan myöhemmin.

Untitled2

Highlights

Taivas on edelleen paljon kirkkaampi kun pelastusrengas. Eroa voi tasoittaa Highlights-säätimellä. Se tekee muutoksia vain kuvan kirkkaisiin kohtiin. Histogrammista näemme, että säätimen käyttö siirtää vain sen oikeaa reunaa. Koska säädöllä ei näytä tässä esimerkissä olevan mainittavaa vaikutusta kuvan muihin kohtiin, siirrän sen reippaasti -100:aan.

Untitled3

Shadows

Haluan tuoda pelastusrenkaan vielä paremmin esille, joten avaan varjoja Shadows-säätimellä. Se toimii samalla periaatteella kuin Highlights-säädin.

Untitled4

Whites & Blacks

Seuraavaksi määritellään kuvan musta- ja valkopiste, jotta saadaan histogrammi alkamaan ja päättymään oikeista kohdista. Säätimillä voidaan siis asettaa kuvan sävyskaalan kirkkain ja tummin piste niihin kohtiin, joissa kynnykset täydelliseen valkoiseen ja mustaan ovat. Ylläolevasta kuvasta näkee, etteivät histogrammin päät ole kosketuksissa laitoihin. Se tarkoittaa että sävyskaalan tummimmasta ja vaaleimmasta päästä jää sävyjä “käyttämättä”, mikä tekee kuvasta haaleamman. Joskus se voi tietysti olla toivottuakin.

Tässä vaiheessa painan yleensä J-näppäintä (Show Clipping), joka näyttää puhkipalaneet ja tukkoon menneet kohdat punaisella ja sinisellä. Muokkaan ensin Whites-arvoa kunnes näen taivaassa vain vähän punaista. Teen samoin Blacks-säätimellä, ja pienet siniset läikät pilkottavat kuvan tummimmista kohdista. Pieni määrä puhkipalaneita ja tukkoon menneitä kohtia on hyväksyttävissä, kunhan ne eivät ole ratkaisevissa paikossa.

White & Blacks -säädöt vaikuttavat siis kuvan kontrastiin sekä värikylläisyyteen, ja huomaamme edellisten säätöjen tuoman latteuden korjaantuvan.

Untitled5

Clarity

Kuva näyttää jo sellaisenaan aika hyvältä, mutta sen ilmettä voi vielä parantaa. On vaikea selittää miten Clarity-säädin tarkalleen toimii (joku lukijoista voi ehkä auttaa), mutta se vaikuttaa kuvan keskisävyjen kontrastiin. Voidaan myös puhua paikalliskontrastista eli kontrastista pienemmällä skaalalla kun mitä Contrast-säätimellä muokataan. Nimensä mukaisesti säädin määrittää kuvan selkeyttä, mikä voi näennäisesti vaikuttaa myös siihen, miten terävältä kuva näyttää. Koska kyse on loppupeleissä kontrastisäädöstä, se vaikuttaa myös värikylläisyyteen.

Liu’utan säädintä hieman oikealle, mikä entisestään korjaa kuvan latteutta, mikäli sellaista oli vielä havaittavissa. Kuten kaikkien säätöjen, kannattaa Clarity:n kanssa olla tarkkana. Liian suuria arvoja käytettäessä saattaa kuvaan tuoda suurien kontrastien raja-alueille tummaa tai vaaleaa hohtamiselta näyttävää epätoivottua efektiä. Varsinkin Lightroomin vanhemmissa versioissa sai tämän kanssa olla tarkkana. Saman efektin saattaa tuoda myös liian suuri ero Hightlights- ja Shadows-arvojen välillä.

Untitled6

Vibrance & Saturation

Vibrance-säädin korjaa vain heikompien värien värikylläisyyttä, kun taas Saturation-arvo määrittää koko skaalan värikylläisyyden. Toisin sanoen, Vibrance-säätimellä voidaan nostaa kuvan värikylläisyyttä vaikuttamatta kohtiin, jotka ovat jo värikylläisiä.

Jos haluan vähentää kuvasta heikompia värejä, esimerkiksi taivaan ja meren heikkoa sinistä sävyä, vähennän Vibrance-arvoa. Näemme, että tausta muuttuu lähes neutraaliksi, vaikka pelastusrengas, jossa on vahvemmat värit, pysyy punaisena (joskin hieman haaleampana).

Untitled7

Pelastusrenkaaseen voi tuoda takaisin väriä Saturation-säätimellä. Tämä tuo toki takaisin myös äsken vaimennettuja heikompia sävyjä, mutta erottelu heikompien ja vahvempien sävyjen välillä pysyy suurempana. Näin ainakin teoriassa. Erot ovat esimerkissä pienet ja se, miten mikäkin kuva käyttäytyy säätöjä tehdessään, riippuu tosiaan kuvasta itsestään.

Untitled8

Kuva on Basic-säätöjen osalta valmis. Eri tapoja muokata kuvaa on lähes loputtomasti. Tässä kuvassa käytiin läpi Basic-paneelin kaikki säädöt valkotasapainoa lukuunottamatta, jotta saisimme ne käsiteltyä. Todellisuudessa kyseinen kuva tarvitsisi omaan makuuni paljon vähemmän korjauksia. Ei kannata liikaa tuijotella histogrammia ja numeroarvoja. On tietysti hyvä ymmärtää, miten säätimet toimivat ja mitkä niiden rajoitukset ovat, mutta omat silmät ovat kuitenkin ne parhaat mittarit sille, mikä näyttää hyvältä.

20140812-_DSC9502-2

Ennen

20140812-_DSC9502

Jälkeen

Seuraavassa Lightroom-osassa jatkamme paikallisia korjauksia tekevien työkalujen parissa.

/Roy

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+

Lightroomin perusteet, osa 3.4: Perussäädöt I

Kirjoitettu   Kommentoi

basic_01

Vaikka järjestyksessä olisi seuraavana työkalut paikalliset säätöjen tekemiseen (Graduated Filter, Radial Filter ja Adjustment Brush), käymme tässä välissä läpi Lightroomin perussäädöt, eli Basic-paneelin. Paikallisia muutoksia tehdessä käytetään kutakuinkin samoja säätimiä kuin koko kuvan kattavissa muutoksissa, joten järjestys on sikäli loogisempi.

Yleistä

Valtaosa kaikesta Lightroom-työskentelystäni tapahtuu Basic-paneelin alta. Sieltä löytyvät ne säädöt, joilla useimmiten perustellaan RAW-formaatin käyttö. Paneeli on suunniteltu niin, että loogisin työskentelytapa on käyttää kutakin liukusäädintä järjestyksessä ylhäältä alas. Itse aloitan usein tällä tavalla, mutta koska säädöt eivät toimi täysin itsenäisesti muista (kaikki muuttavat omalla tavallaan histogrammia), vaatii halutun lopputuloksen saavuttaminen usein liikkumista edestakaisin säätöjen välillä. Hyvä tapa oppia, mitä kukin säädin tekee, onkin tarkkailla kuvan histogrammia arvoja muuttaessaan.

Kertauksena voisi mainita vielä kerran ainakin itselleni tärkeimmän pikanäppäimet:

– Muutoksia tehdessä haluan välillä tarkistaa, miltä kuva näytti ennen kuin aloitin. Y-näppäin tuo esiin ennen ja jälkeen -näkymän.

– Vaikka seuraankin histogrammista, ettei osia kuvasta pala puhki tai ole pahasti tukossa, varmistan tämän käyttämällä J-näppäintä (Show Clipping). Se näyttää puhkipalaneet alueet punaisena ja tukossa olevat sinisenä.

– Ahkerassa käytössä on myös kumoa-näppäinyhdistelmä, eli Cmd-Z (Mac) tai Ctrl-Z (PC) sekä tee uudelleen -näppäimet Shift-Cmd-Z (Mac) tai Ctrl-Y (PC).

RAW-formaatin ja Lightroomin käytön suurimpia etujahan on, ettei kuvan säätäminen vaikuta negatiivisesti tiedostoon, kuten esimerkiksi JPEG-kuvassa. Säätimiä voi siis ihan surutta ruuvata edestakaisin etsittäessä juuri sitä oikeaa tasapainoa niiden välillä. Jos jonkun liukusäätimen haluaa palauttaa takaisin nollaan/alkuperäisasetukseen, on nopein tapa tehdä tämä klikata joko itse valitsinta tai sitten säätimen nimeä (esim. Temp tai Exposure) kaksi kertaa. Jos tietyn väliotsikon kaikki allaolevat säätimet halutaan palauttaa, kaksoisklikkaa väliotsikkoa (esim. WB tai Tone).

Valkotasapainon muuttaminen

Seuraavana löytyvät säädöt valkotasapainon määrittelyä varten. Oikealla olevasta valikosta löytyvät esiasetukset tietyille valaistusolosuhteille (esim. hehkulamppu), joista voi olla hyötyä valittaessa parempaa lähtökohtaa säädöille. Otan itse joskus valikosta lähtökohdaksi Auto-asetuksen ja jatkan siitä hienosäädöillä. Temp ja Tint -liukusäätimillä korjataan valkotasapainon lämpötilaa sekä sävyä.

wb_05

Valkotasapainon tarkkaa määrittelyä varten löytyy myös pipetti-työkalu, jonka voi poimia käyttöön valkotasapaino-ruudun vasemmasta reunasta. Pipetillä voi klikata kuvasta kohtaa, jonka tietää tai arvioi olevan väritasapainoltaan neutraali (esim. harmaakortti). Lightroom valitsee valkotasapainoasetuksen, jossa valittu kohta muuttuu neutraaliksi eli jos valittu kohta on myös todellisuudessa neutraali, tulee valkotasapainosta “oikea”.

Pipettiä voi käyttää, vaikkei harmaakortti olisikaan ollut kuvaushetkellä käytössä. Lähtökohdan (tai miksei myös lopullisen asetuksen, mikäli sattuu osumaan hyvin kohdilleen) säädöilleen voi valita poimimalla pipetillä esim. vaatteesta tai huonekalusta, jonka tietää olevan jos ei täysin, niin ainakin lähellä neutraalia valkoista tai harmaata. Henkilökuvissa päästään usein hyvään tulokseen valitsemalla määrittelykohdaksi silmänvalkuainen.

wb_03

Kuvan valkotasapaino kaipaa säätämistä, koska se on liian lämmin. Myös histogrammista voi nähdä, ettei valkotasapaino ole aivan kohdillaan, sillä suurimmat huiput eivät ole kohdistuneet. Taustakangas oli sävyltään neutraali, joten se sopi hyvin valkotasapainon määrittelykohdaksi. Ikävä kyllä itse pipetti ei päässyt mukaan ruutukaappaukseen.

wb_04

Värisävyt näyttävät huomattavasti paremmalta valkotasapainon korjauksen jälkeen. Lightroom sääti valkotasapainon niin, että pipetillä valitun kohdan (taustakangas) sävyt neutralisoituvat. Histrogrammistakin voi nähdä huippujen kohdistuneen.

Seuravassa osassa jatkamme Basic-säätöjen parissa.

/Roy

Share on FacebookTweet about this on TwitterGoogle+